28.2.2014

masukuvaukseni, raskausajan kuvaus





Oli itsestäänselvää, että halusin otatuttaa raskausajasta valokuvia. Niinpä eräänä helmikuun päivänä valokuvaaja Pinja Bruun tuli kotiimme. Pinja on keskittynyt erityisesti vauva- ja masukuvaukseen, minkä lisäksi hän on käynyt kuvaamassa häitä.

Toiveenani oli ottaa herkkiä ja luonnollisia kuvia masusta ja toiveeni toteutui. Sillä ennen häitämme vuonna 2012 otatutin huomenlahjakuvia, en halunnut masukuvia otettavan pitsihepeneissä. Lisäksi toivoin, että kuvissa olisi jotain hauskaa, kuten sneak peek kuvassa mielestäni on.

Kotimme makuuhuoneessa oli Pinjan kertoman mukaan oivallinen valaistus luonnollisten kuvien ottamiseen. Puolitoista tuntia sain keskittyä vain masuuni ja sen asukkiin ja silloin tällöin käydä vaihtamassa rekvisiittaa. Oli mukavaa, että kuvat otettiin tutussa ympäristössä omassa kodissa.

Kuvia otettiin parisataa, joista Pinja käsitteli minulle parisenkymmentä kuvaa itselleni käytettäväksi. Joku kuvista päätyy ainakin vauvanhuoneen seinälle.

27.2.2014

normaali arkipäiväni

Eilen keskiviikkona oli taas hyvin normaali arkipäivä minulla. Mukava arkipäivä: leppoisa ja tavallinen.
Päiväni menevät pääsääntöisesti näin:

Herään keskimäärin klo 6.00. Mieheni lähtee tähän aikaan töihin ja tulee yleensä herättämään minut aamupusulla. Jokatoinen aamu käyn suihkussa ja pesen hiukseni L'Oréalin shampoolla ja hoitoaineella. Iltaisin käyn päivittäin suihkussa treenien vuoksi. Yksi päivän parhaimmista hetkistä on heti suihkun jälkeen - aamiainen ja päivän hesari. Siirryimme viime vuonna nettihesariin, jossa ei ole ehkä samanlaista tunnelmaa kuin paperihesarin sivujen kääntelyssä, mutta eipä tarvii enää kokoaikaa olla viemässä lehtiä kierrätykseen. Aamiaiseksi syön joko mikrossa tehtyä puuroa tai rahkaa marjoilla tai hedelmillä.

Hampaiden pesu ja hiusten föönaaminen. Ja sitten meikkaus eteisen peilin ääressä. Olen onneton meikkaamaan, joten meikkaaminen käsittää lähinnä meikkivoiteen ja ripsivärin laittoa sekä sipaus huulikiiltoa. Lancomen meikkivoide on muuten parasta mitä olen ikinä käyttänyt ja L'Orealin huulikiillot hyviä ja näppäriä.

Aamun vaikein hetki on päättää mitä laitan päälle. Raskauden vuoksi valinnanvaraa on vähän ja kaikki ihanat mekkoni odottavat jo pienempää minua. Vaatehuoneestani löytyy onneksi aina jotain puettavaa.

Eilen päälle löytyi hennesin mammahousut ja mammapaita. Jakut ovat pelastaneet minun raskausajan pukeutumisen. Ei haittaa vaikka jakku ei menekään enää kiinni. Ja jalassa jo kevätkengät, sillä Helsingin kadut ovat viime päivinä olleet niin kuivat ja hiekasta puhtaat. Siistiltä näyttää. Kuten kuvasta näkyy sänkyä en jaksa pedetä arkisin.

Sipaus jotain ihanaa tuoksua ja menoksi. Tässä vaiheessa heräämisestä on kulunut noin puolitoista tuntia.

Työmatkat Helsingin keskustaan menevät todella kätevästi metrolla. Tykkään metrosta todella paljon, sillä se on aina aikataulussa ja vuorovälit ovat lyhyet. Metromatkat luen yleensä jotain lehteä tai selailen sosiaalista mediaa.

Töihin saavun klo 8-9 välillä. Reinot jalkaan ja työpäivä kuluukin joko työpisteen ääressä tai sohvilla maaten läppäri sylissä. Teen siis siistiä toimistotyötä työkseni. Raskauden myötä olen yrittänyt myös istua enemmän jumppapallon päällä työpöytäni ääressä. Lounas kollegoiden kanssa on keskellä työpäivää. Töistä lähden klo 16-18 välillä. Ennen sitä syön välipalaksi yleensä rahkaa hedelmillä, piltillä ja myslillä.

Parasta siinä, että työpaikka sijaitsee Helsingin keskustassa on että työpäivän jälkeen tai sen lomassa on helppo käydä asioilla. (Lue shoppailemassa :) ) Tälläkin hetkellä ostoslistalla olisi jotain vauvalle, mutta eilen kipitin suoraan treenaamaan. Työmatkalla on ihana ihailla aina yhtä upeaa vihkikirkkoamme.

Satsilla vietän iltaisin pari tuntia joko jumpissa tai kuntosalilla. Katsotaan miten kauan jaksan ja pystyn käymään treenailemassa. Paras palkinto on päästä saunaan lempeisiin löylyihin treenin jälkeen.

Päivän paras hetki on tulla illalla kotiin, jonne mieheni onkin jo tullut omista harrastuksistaan.

Illalla syömme yleensä joko salaattia tai jotain "kasvissössöä". Eilen söimme wrappeja. Ja yleensä pahamaineisesti TV:n ääressä. Jos teemme jotain lämmintä ruokaa nautitaan se sivistyneesti pöydän ääressä. Kotiin tultuani tykkään katsoa telkkarista jotain hömppää: Supernanny, Jutta ja puolen vuoden superdieetti, Suomen paras leipomo, Supermarjo jne. Rakastan tällaisia aivotnarikkaan ohjelmia.

Illalla kotona tehdään myös jotain pieniä kotitöitä: jatkuvaa asioiden ja paikkojen järjestelyä, pyykinpesua yms. Eilen mieheni jatkoi taas tarmolla remonttiurakkaansa, joten olohuoneessa näyttää tällä hetkellä tältä. Tutuistuimme yhdessä myös saamaamme äitiyspakkaukseen, joka muuten yllätti meidät iloisesti.

Nukkumaanmenoa ajattelen viimeistään klo 22. Eilen vaihdettiin puhtaat valkeat lakanat, miten ihanaa olikaan käydä pehmoisten peittojen väliin maaten. Tykkään lukea ennen nukahtamista vielä jotein ja sitten sammutetaan valot. Öitä.

23.2.2014

viikonlopun herkuttelut

Kyllä on tullut taas syötyä hyvin tänä viikonloppuna. Viikonloppu vietettiin miehen kanssa mökillä. Ekan kerran tänä vuonna, uskomatonta miten nopeasti tammi- ja helmikuu ovatkaan kuluneet.

Olemme intoutuneet pitkästä aikaa tekemään avokadopastaa Meidän Safkaa-ohjelman innoittamana. Tällä viikolla avokadopastaa on meidän perheessä syöty jo kahtena päivänä. Ihanaa, että mökkipaikkakuntamme kyläkaupastakin saa nykyään syöntivalmiita avokadoja. Helppoa, hyvää ja nopeeta arkiruokaa. Nam.

Mökin kaapeista löytyi joulusta ylijääneitä suklaita ja glögejä. Oli ihana kutsua naapurit nauttimaan mukillisesta lämmintä glögiä.  Suoraan Sveitsistä meille lennätetyt Lindtin suklaakonvehdit sulivat suuhun. Oli ehkä viimeisiä hetkiä nauttia talvisesta päivästä kynttilänvalossa.

21.2.2014

mustavalkoinen pehmolelu

Toiveenani olisi saada tulevalle vauvallemme jokin söpö mustavalkoinen pehmolelu unikaveriksi pinnasänkyyn. Tätä toivetta miettiessäni olen ihastunut PaaPii Designin leluihin.
Siiri, Vili Bambi ja Raksu koira ovat kerrassaan suloisia, Siiri ehkä kaikista hellyyttävin.

 kuvat: PaaPii Design

Aarrekidin pöllö on myös minun makuuni. Kuvia emosta ja poikasesta löytyy täältä.
Olisiko sinulla vinkata muita kivoja mustavalkoisia pehmoleluja?
Ja kyllä vaaleanpunaisetkin pehmolelut toki käyvät. :)

19.2.2014

raskausviikon 32 ilot ja huolet

32+6! Viime aikoina on tapahtunut paljon koskien raskautta. Aluksi ne hiukan ikävämmät asiat. Viime viikon neuvolasta minut nimittäin passitettiin kiireesti päivystykseen Naistenklinikalle, sillä neuvolatäti oli huolissaan siitä, että en tunne vauvan liikkeitä. Aluksi olin puolitoistatuntia kiinni jossain vöissä, jotka seurasivat vauvan sykettä ja aina kun tunsin vauvan liikkeen tuli minun painaa tiettyä nappulaa. Onni oli kuulla, että vauvamme sykkeet ovat kuin oppikirjasta konsanaan. Tämän jälkeen pääsin vielä lääkärin tutkimuksiin, joka ultrasi vauvan tarkkaan. Eevamme kasvaa normaalisti käyrällä ja painoi viime viikolla 1800g. Lisäksi virtaukset olivat hyvät. Lääkärin lausunto oli, että vauvamme on vaan hiukan uneliaampi tapaus, minkä vuoksi en hänen liikkeitään tunne hirmuisesti. Tästä eteenpäin minun tulee tuntea vähintään ne pari liikettä päivän aikana ja jos tilanne muuttuu palaan tarkempiin tutkimuksiin.
Hirmuisinta oli kokea se huoli, kun matkasin Naistenklinikalle, että mitä jos kaikki ei olekaan hyvin. Sellaista tunnetta en ollut aikasemmin kokenutkaan. Onneksi lopputulos oli hyvä.

Viime viikon neuvolakäynnillä huomattiin, että Eeva on edelleen perätilassa. Näillä viikoillahan hänen pitäisi kääntyä ja nyt sitä jännitetään. Olen jo kauhulla ruvennut miettimään, jos joudun synnyttämään lapsen perätilassa, ei tule onnistumaan. Mutta onhan tässä vielä aikaa ja jos vauva ei käänny oma-aloitteisesti häntä kuitenkin yritetään vielä avittaa kääntymään Kätilöopistolla.
Hemoglobiini arvoni olivat hiukan liian matalat viimeisimmissä mittauksissa, joten nyt vetelen päivässä yhden obsidan fe++ kapselin ja syön pinaattia ja ruisleipää. Ikeneni ovat vuotaneet verta nyt muutamana iltana todella runsaasti, mutta pikaisen googlettelun avulla huomasin, että se on ilmeisesti melko yleistä raskaana oleville.

 kuva: PINTEREST

Viime viikon huippuhetki oli masukuvaushetki. Kuvaaja Pinja Bruun tuli kotiimme ja hän otti varmasti ihania kuvia masustani. Toivottavasti pääsen näyttämään kuvia mahdollisimman pian myös täällä Joukolattaressa. Tykkäsin valokuvaushetkestä suunnattomasti. Oli ihana keskittyä vaan masuun ja lisäksi Pinja oli ihanan rauhallinen ja tarkka kuvaaja, joten hänen linssin edessä oli todella helppo olla.

Personal trainerin kanssa käytiin treenaamassa yhdessä Satsin kuntosalilla ja lisättiin painoja muun muassa jalkakyykkyihin ja yläselkään. Hartialiikkeet teen tästä eteenpäin laitteella ja tangolla aikaisempien käsipainojen sijasta. Lisäksi PT lisäsi hyvää huomenta-liikeen tehtäväksi tangolla ja lantionpohjalihasliikkeitä loppuun. Alkuperäinen saliohjelmani löytyy täältä

Löysin apteekista muuten mainion raskausarpivoiteen. Sebamed Anti-Stretch Mark Cream! Ihana koostumus, joka levittyy ja imeytyy hyvin. Lempeä tuoksu. Ja hyvä hinta verrattuna esim uuden Bepantenin tuotteeseen.

kuva: PINTEREST

Ja miten rakastankaan tuota aviomiestäni, joka niin innolla ja rakkaudella odottaa esikoisen syntymistä ja ihanasti ollut mukana koko raskauden ajan. Olen kiitollinen.

17.2.2014

Rezén leipämyymälä









On yksi asia josta olen espoolaisille nykyään kateellinen, nimittäin viikonpäivät avoinna olleesta Rezén leipämyymälästä. Kyseessä on yli 20 vuotta vanha perheyritys, joka on tähän asti myynyt tuotteita ruokakauppojen kautta, mutta nyt avannut oman myymälänsä Espoon Matinkylään Isoa Omenaa vastapäätä.

Leipomo pitää kiinni ranskalaisesta konseptistaan. Kaikki tuotteet tehdään öisin omassa leipomossa Espoossa käsityönä, pääosin ranskalaisista jauhoista ja ilman lisäaineita. Tuotevalikoimaan kuuluu perinteinen maalaisleipä, campaillou, erilaiset patongit, ciabatta, sämpylät, croisantti, suklaatasku ja tuotelista jatkuu ranskalaisilla leipomotuotteilla. Kivoja kuvia Rezén leipomosto löytyy heidän Facebook-sivuiltaan.

Myymälässä hyllyt notkuvat herkullisia rapeakuorisia leipiä ja tuoreita pullia ja croisantteja. Tai ainakin aamuisin, iltaisin vähiinkäyvistä tuotteista saatetaan jo tapella. Tunnelma myymälässä on ystävällinen ja lämmin, kuten aidossa Boulangeriessa kuuluukin olla. Itselläni oli aikaa nauttia kupillinen hyvää lattea ja tuore croisantti itse myymälässä samalla kun ostin mukaan kotiinviemisiä.

Jos et asu Espoossa tai lähellä Isoa Omenaa saat herkullisia leipiä hankittua muun muassa Stockmanneilta, useista pk-seudun S-marketeista ja K-Supermarkeiteista. Kaikki myyntipaikat löydät täältä tai Rezen FB-sivuilta.

15.2.2014

illallinen Emossa

Ystävänpäivä on meidän parisuhteessa perinteisesti ollut hyvä syy mennä ulos syömään. Eilen pääsimme nauttimaan ruasta Emoon. Kyseessä Olon pikkusisko, joka on avattu viime vuonna Olon vanhoihin tiloihin. Kyseessä isosiskooan edullisempi paikka, johon oli helppo mennä suoraan työpäivän jälkeen. Emossa luvataan, että syömään pääsee myös ilman pöytävarausta. Eilenkään ravintola ei ollut täynnä, vaikka oli perjantai-ilta.

Emossa voi syödä vaihtuvalta menulta niin monta annosta kuin haluaa. Meille molemmille riitti hyvin 3 ruokaa, jolloin hinnaksi tuli 45€. 10 ruokaa maksaisi 99€, ei paha hinta sekään.
En tiedä vaikuttiko alkava flunssa, mutta lämpimien ruokien maut eivät räjäyttäneet tajuntaani. Suklainen jälkiruoka oli ainoa iloinen yllätys menussa.

Palvelu oli rentoa ja todella nuorekasta. Sillä Helsinki on täynnä hyviä ravintoloita en varmaan eksy Emoon toiste syömään, mutta lasilliselle voisin joskus tulevaisuudessa mennä Emon viinibaarin puolelle.

14.2.2014

lastenhuone vaiheessa

Lastenhuoneessa näyttää tällä hetkellä tältä. Hieman on askeettista sanoisin. Lundian pienen lipaston kävin hakemassa äidiltäni omasta vanhasta huoneestani, mutta luulenpa, että värityksensä vuoksi se ei tule jäämään vauvamme huoneeseen. Lastenhuoneessa on paljon valmista kaappitilaa, joten erillistä lipastoa ei välttämättä edes tarvita.

Nyt pitäisi päättää sängyn paikka; meneekö se seinän suuntaisesti vai näin kuin se kuvassa on. Kun sängynpaikka on päätetty, voi ruveta sommittelemaan hyllyjä, tauluja ja koukkuja omille paikoilleen. Lisäksi verhot pohdituttaa; olisiko valkoiset pitkät verhot hyvät vai vaikka Marimekon Rulla-kankaasta tehdyt tuomaan hieman väriä.Yöpöytä toimiva koivupölli odottaa vielä kiiltävää valkoista maalia pintaansa.

Valaisin on onneksi kiva superkiva ja löytänyt oman paikkansa.

odottaja gaalassa

 

Eilen illalla oli työpaikkani yksi tärkeimmistä ja hienoimmista illoista. Meillä oli hieno gaala, jossa palkittiin upeita asiakkaitamme. Gaala järjestettiin Kalastajatorpalle, päälle sai pukea pikkumustaa, meikkaaja-kampaaja tuli kaunistamaan meitä ennen iltaa Hilton Kalastajatorpan juniorsviittiin - aika ihanaa. Tällaisiä työelämän huippuhetkiä tulee varmasti ikävä äitiyslomalla. Jaksoin hyvin pitkän kolmen ruokalajin illallisen ja masun kanssa uskaltauduttiin irrottelemaan jopa tanssilattialle. Ja jännä miten ei tuntunut edes pahalta kun muut saivat nauttia shampanjaa, niin onnellinen ja sisällä sitä on itse omassa tilassaan, että ei edes suosikkijuoma himoita. :) Mustan mekon sifonkihihoilla olin hankkinut Kruununhaassa sijaitsevasta Lapsenpäästäjän puodista, jossa on muuten valtava valikoima erilaisia mekkoja odottajille ja vielä kohtuuhintaan, suosittelen. Joitain lisäkuvia eilisillasta löytyy Instagramista.

11.2.2014

The Original Dooky ja Färg & Form kuomunverhot

Tulipahan hankittua sitten kaksi kuomunverhoa lastenvaunuihin.

Ensiksi ostin Vaunuaitan nettimyymälästä Färg & Formin vaaleanpunaisen kuomunverhon. Tykkään pilvikuosista kovasti, se tuo kivaa vaihtelevuutta muuten mustiin vaunuihin. Mutta kun näin ystävälläni käytössä The Original Dooky kuomunverhon tajusin tehneeni virhehankinnan, sen verran fiksumpi Dooky on käytössä. Lisäksi Färg & Formin kuomunverhon renkulat eivät mahdu Brio Smilen vaunukoppaan kiinni.


Niinpä pyyhälsin Stockmannille, jossa on helmikuun kanta-asiakastarjouksena The Original Dooky vaununsuojat -20% alennuksessa. The Original Dooky -vaunusuoja vaimentaa tuulen, melun ja muut ympäristön äänet ja suojaa vauvaa kirkkaalta valolta, auringolta, sateelta ja lumelta. Parasta Dookyssa mielestäni on, että suojan korkeutta on helppo säätää tarranauhojen avulla. Tätä tärkeää ominaisuutta ei ensimmäisessä hankinnassani ole, vaan F&F pitää heittää rumasti kuomun yli, silloin kun haluaa aukon avoimeksi. Original Dooky on helppo asentaa ja se sopi myös Brio Smilen paksuun yläreunaan kiinni. Dooky vaununsuojan alareunassa on myös nauhat, joilla se on helppo sitoa kiinni johonkin, eikä tuuli pääse näinollen heittelemään suojaa sinne tänne.